Niih, nimiä pitäisi keksiä, tehdä veroilmoitusta, siivota, käydä kaupassa hakemassa pennuille silakkafilettä ja aloittaa ruokarumba... niin tämä surffailee netissä ja suunnittelee jälleen kerran tatuointia.
Lääkärissä kävin ja sain antibioottikuurin poskiontelontulehdukseen ja neljän päivän sairasloman. Eli pitäisi levätä. Hyvä syy jättää veroilmoitus (jättöpäivä 3.4.) vieläkin tekemättä (soitin kyllä ja sain lisäaikaa maanantaihin). Olo ei todellakaan ole hyvä, on joko vilu tai vaihtoehtoisesti hiki. Päätä särkee ja räkä tulvii.
Mutta siis sitä tatuointia mietin. Olen pitkään miettinyt, yli kymmenen vuotta jo. Kakarana jo luin jonkun kirjan, nimi oli jotain tyyliin 'liian kaunis perhoseksi', ellen sekoita kirjoja, luin nimittäin kaikki nuorisokirjat Rauman kirjastosta, mutta joka tapauksessa kirjassa jollakulla oli tatuoitu perhonen. Silloin halusin itselleni kaunistukseksi perhosen. Aikaa meni, ja kissat tulivat kuvioon, jäädäkseen. Kissatatuointia olen miettinyt aina silloin tällöin, mutta aina se on tyssännyt kuvan valintaan. Eikä paikkakaan tatuoinnille ole selvä.
Päätin jo että kolmekymppissynttäreillä joko otan tatuoinnin tai hyppään tandem-hypyn. Molemmat jäivät tekemättä. (Oltiin muuten Lauri Tähkän keikalla, enkä tykännyt edes silloin) Sisko on "kunnostautunut" tässä asiassa, otti ensimmäisen, tyylitellyn kissan, selkäänsä jo nuorena. Viime vuonna loppukesästä juttelin Elinalle että olen päättänyt ottaa tatuoinnin jos ja kun Ellistä joudun eroamaan. Karmea ajatus, mutta tuo hetki tuli paljon ajattelemaani aikaisemmin. Sen jälkeen Elina muistutti lupauksesta, ja ajatus oli jouluksi ottaa tatuoinnit yhdessä. Elina hakikin, jo kolmantensa, mutta minulta yhä uupuu.
Ellin kuva, se on selvä. Niistä studiokuvista, varmaankin se edestä otettu kuva jossa Elli kävelee 'luo'. Toisaalta haluaisin että tatuoinnissa näkyisi lempeä Elli, minun Ellini, ja kyseisessä kuvassa Ellin ilme on burmamaisen julkea. Se mikä eniten epäilyttää, on etten ole välittänyt oikeastaan yhdestäkään tatuoinnista joka on tehty tarkasti valokuvasta - ne näyttävät jotenkin vääristyneiltä kaikki. Toinen ongelma on paikka mihin tatuointi laitettaisiin: jalkoihin en halua mitään, en pidä jaloistani. Selkä on liian "pois" haluan nähdä Ellin itse. Rinta on liian "näkyvä" (?) vaikea peittää tarpeen tullen. Eli jäljelle taitavat jäädä vain kädet, käsivarret ja olkapäät. Miksi minusta tuntuu että tatuointi olkapäässä on jotenkin miehekäs paikka? Alavatsaan voisin ottaa myös tatuoinnin, mutta onko se jotenkin "halpa" alue Ellille?
Minulle jo suositeltiin että raumalainen tatuointipaikka on kiva ja siisti, mutta osataanko siellä tehdä kuvasta kiva tatuointi? Sellainen paikka pitäisi löytää. Kokemus kissakuvista ei olisi pahitteeksi.
Isoin MUTTA koko asiassa on se etten koskaan ole ollut hyvä päätösten tekemisessä, nimimerkillä keittiön seinät yhä pelkillä cyprokeilla kun en osaa valita väriä, materiaalia tai muitakaan ratkaisuja seinien suhteen...
P.S. edelliseen kirjoitukseen - nimiriihin on yhä kesken, ehdotuksia vaan tulemaan!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
http://www.artforlife.fi
P. Syrjälä Helsingissä on Suomen paras valokuvatatuoinneissa.
Hyvä tekijä löytyy myös Jyväskylästä.
http://www.firelinetattoo.fi
Rauman liikkeen yhden tekijän tatuointeja löytyy täältä: http://irc-galleria.net/archive.php?nick=Ramo&album_id=51172
Missä liikkeessä Elina käy muuten Tampereella?
Jello siskosein,
Pyydä jotakuta tatuoijaa piirtämään sulle kuva valokuvasta, korjausehdotuksia saa ja pitää tehä. Ekan kuvan ottaminen on hankalaa, pelottaa ja mietityttää, mut niihin tulee myöhemmin himo :) Viime tatskapaikas kerroin että isosiskolle pitäs saada kuva, ja se suositteli että ostan lahjakortin jolla on joku "umpeenmenopvämäärä". Eivät nimittäin ole ihan halpoja sellaset lahjakortit. Että se pitää sitten käyttää. Porissa muuten oli aikoinaan sellanen paikka kuin Tattoo Nation, en tiedä onko enää, kuitenkin, älä mee sinne, on kuulemma jonkun prätkäjengin paikka. Pitäähän ne huumerahat jossakin pestä.
Aliisa, mä kävin Treella sellases paikas kuin Putka. Oli siisti, hyvä paikka ja tatskaajat ystävällisiä ja rentoja. Sillä Rauman paikalla (Needlepoint) on "haarakonttori" Vaasassa ja siellä kävin nyt kolme-neljä viikkoa sitten.
Törmäsin tähän kirjoitukseen etsiessäni tietoa tatuoinneista, jotka tehdään valokuvasta. Ihanaa, että joku muukin haluaa tatskaksi rakkaan kissansa! Mulla niitä oli kaksi, maailman ihanimmat siskokset. Ongelmana on se, miten saan molemmat iholleni, kun en halua koko ihoa tatskojen peittoon :) Ekasta tatskastani on kyse, ja uskon, että se helpottaa sitä tuskaa, mikä liittyy kissojeni menetykseen.
^ Tuo tuli ongelmaksi minullakin, sillä tatuoijan mukaan valokuvatatuoinnista pitää tehdä suuri, jotta yksityiskohdat ovat tarkat vielä vuosienkin jälkeen. Olkapäätä/käsivartta olin ajatellut, ja minun olkapäähi on ehkä juuri ja juuri tupakka-askin levyinen, eli tatuointi olisi peittänyt koko käsivarren. Ei ehkä sitten kuitenkaan sitä mitä olin ajatellut...
Suosittelen jatkamaan pohdintoja, (jos vaan pystyt), mikäli nyt yhtään epäröit. Itse oon samassa tilanteessa, leiman hakkaaminen muhinut mielessä kuusi vuotta. Viimeiset kaksi viikkoa oon ravannut tatuointipaikkoja läpi ideoideni kanssa. Mulla ei ole muuta epäilystä, kun mahdollinen allerginen reaktio. On kuulemma tosi harvinainen, mutta mahdollinen. :o
Lähetä kommentti