tiistai 9. kesäkuuta 2009

Koneet vs. ihminen

Onpas mennyt taas aikaa kirjoittelusta!

Tänään aamulla heräsin jo ennen viittä, ensimmäisen kerran itse asiassa neljältä, ja sitten kun kello näytti 4.44 päätin lopettaa sängyssä pyörimisen ja ottaa kaiken irti aikaisesta aamusta. Imuri kouraan ja menoksi, ah tätä omakotitaloasumisen onnea! Uusi Dysonini ei ole minua täysin vakuuttanut. Ehkä se toimii parketti- ja laminaattikodeissa, mutta näillä muovimatoilla se ei todellakaan ole täydellinen. Ihan yhtä lailla ököplussan muruset juoksevat suuttimen edellä ja niitä saa "metsästää"...Tässä kohtaa silti sanon että kone on ihmistä parempi, harjalla ja rikkalapiolla ei loppua tulisi koskaan. Ja toisaalta, niin täydellistä imuria ei ole tehtykään, että imuroimisesta nauttisin :)

Pesukoneen pistin myös päälle jo viideltä aamuyöstä, punaisia ja vaaleanpunaisia paitoja ja yöhousuja ja alusvaatteita, joku ruskeakin t-paita pääsi mukaan pyörimään. Punainen ja vaaleanpunainen ovatkin alkaneet vallata tilaa vaatekaapissani! Yhä pääväri on ruskea, mutta mustaa ja sinistä sieltä saa hakemalla hakea. Mitä se mahtaa kertoa alan asiantuntijoille? Toivottavasti että olen onnellinen! :)
Mutta, tämänkin koneen kohdalla on myönnettävä koneen ylivoimaisuus, vaikka muuten kaikki pyykkiin liittyvä onkin lempikotitöitäni.

Otsikon aiheutti uusi tiskikoneeni. Elämäni ensimmäinen. Minulla on ollut se noin kuukauden päivät, ja tänä aamuna se kävi neljättä kertaa. Enkä ole lainkaan vakuuttunut sen ylivertaisuudesta ihmiseen verrattuna! Jälleen osa tiskeistä oli likaisia, VAIKKA olen koittanut huuhdella astiat ennen kuin laitan ne pesukoneeseen. Muuten, mitä järkeä on laittaa astia vielä koneeseen, jos sitä joutuu oikein harjalla putsailemaan jo ennen koneeseen laittoa? Ja kun ohjelma on käynyt loppuun, huuhtelen lähes kaikki astiat vielä ennen kaappiin laittamista, minusta niissä on outo, niljakas pinta? Muutenkin minulla on paljon astioita joita en edes laita koneeseen, kissojen vesikupit, oma kultakoristeinen kahvikuppini, puiset paistolastat, wokkipannu... Kissojen muoviset ruokakupit laitan koneeseen, kun konetta lataan, mutta siinä välissä pesen niitä kyllä ihan vedellä ja fairyllä.
Eli tämä on se kone, jonka tarpeellisuudesta en ole lainkaan vakuuttunut!
(silitysrauta on tosin toinen, jos sitä ei olisi keksitty, saisivat kaikki ihmiset rauhassa kulkea ryppyisissä vaatteissa ilman huonoa omaatuntoa. Itse en moisesta jaksa välittää...)

Ja vielä, vaikka heräsin ennen viittä, näyttää että myöhästyn silti töistä! ...olenhan sanonut että viime tippa ja miinus minuutit sopivat minulle paremmin kuin runsas valmisteluaika :)

Ei kommentteja: