Idolsissa 17-vuotias tyttö hehkutti miten kaverit on perhe ja ne tukee ja kannustaa.
Aloin miettiä omaa nuoruutta (kyllä, olen jo niin vanha). 18-vuotiaana, ensimmäisessä omassa kodissa. Kaverit osti porukassa mulle mikroaaltouunin joululahjaksi. Yhä se muuten palvelee tuossa 15-vuotiaana...
Ihan käsittämätön, Leena siinä oli varmaan puuhanaisena. Mikro oli kannettu keittiön pöydälle kun olin töissä. Istuin ja itkin. Se oli sitä nuoruutta. Meitä oli iso porukka, osan kanssa oltiin tiiviimmin kavereita, osan kanssa kuuluttiin vaan samaan porukkaan.
Nyt niitä porukoita on löytynyt facebookista, ja niitten kanssa onkin ihan kiva löytää jälleen yhteys. En mä koulukavereita niinkään kaipaa, kuin niitä Kavereita. Vieläkin tuntee jonkinlaista "lämpöä" kun tulee viesti joltakulta nuoruuden läheisistä.
Ne oli rankkoja aikoja, mutta rakkaita. Elämässä tapahtui.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti