Paluu arkeen

Loma on tehnyt hyvää!!
Huomenna palaan taas töihin, ja edellisen tekstin angstit on vähän helpanneet. Potkimaan en itseäni sentään huomenna aamulla joudu jotta lähtisin töihin, mutta kyllä se v*ttaa kun kello (puhelin) herättää neljältä aamuyöstä.

Lomalla en ole tehnyt mitään. Keittiö on yhä yhtä keskeneräinen kuin oli marraskuussa. PAH, jos minä pystyn tässä elämään, on muidenkin vain opittava elämään sen kanssa. Toisaalta kuten joku viisas sanoi, ehkä "elämän sekasorto" selkenisi, kun ympärilläkin olisi siistiä ja harmonista.
Kuulostaako minun maailmaltani, juupa-juu...

Olen miettinyt uuden vuoden lupauksia. Tipaton tammikuu on nyt jo tuhottu hmm, tänään on kahdeksas päivä, niin kahdeksana päivänä (lomalla saa nauttia!). Laihtumistakin voisi ajatella että vaatteet mahtuisivat taas kiinni ilman että ahistaa, mutta kun ruoka on niin hyvää, ja suklaa ja karkit ja... Joten luulen että jäljelle jää vain liikunnan lisääminen. Isä olisi ainakin tyytyväinen ;-) Kävellen töihin, paitsi jos on noita viiden aamuja (kuten seuraavat kahdeksan työaamua...) ja kävellen kauppaan ja postiin. Voihan sitä ainakin pitää mielessä!

Toinen tarpeellinen uuden vuoden lupaukseni itselleni, ja määräykseni, on että opettelen sanomaan 'KIITOS' useammin. Niin usein se vaan 'unohtuu' tai huomaamatta jää sanomatta, kuitenkin itseäkin lämmittää kun joku nätisti kiittää kyydistä tms jotain ihan pientä ja tarpeetonta, periaatteessa ei-kiitosta-tarvitsevaa. Niin usein kuitenkin on riippuvainen ystävistä ja pienistä palveluksista, ja vaikka niitä arvostaakin, se kiitos jää sanomatta. Tässä asiassa lupaan pitää lupaukseni!