tag:blogger.com,1999:blog-69487083321224717782024-03-13T05:02:12.622+02:00Niinan elämää-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.comBlogger53125tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-59427462953036101632011-05-16T23:57:00.003+03:002011-05-17T00:04:38.785+03:00Miksi en katso elokuvia.<span style="font-family:arial;">On päiviä jolloin ei jaksaisi. Piippuun pesineet naakat saavat melkein toivomaan koko talon palamista maan tasalle, pääsispä siitäkin riesasta. Vaikka talo on täynnä kerättyä roinaa, en usko että kaipaisin juuri mitään.<br />Saunassa ei jaksa miettiä että paisuneet reidet ovat vaan "kausittaista" turvotusta, ja vatsamakkara tuntuu niin keski-ikäiseltä. Auerin lapsen poliisikuulustelut palaavat mieleen ja ahdistaa. Niin, ihmisiä en siis tunne, mutta tunteen...</span><br /><span style="font-family:Arial;">Vahvoina päivinä kaikki kokemus vahvistaa, jopa rintaa. Näinä päivinä niistä luopuisi ja ottaisi sen hopealusikan. Olisiko se mahdollista? Tai ehkä tämä on vaan perinnöllistä mielisairautta.</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Niin se leffa. Maanantaielokuvaksi aika huono yhdistelmä. The Wrestler.</span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-25349119494024671412010-07-24T04:38:00.004+03:002010-07-24T04:54:20.658+03:00Kesämuotia<span style="font-family:arial;">Ihanan helteiset kesäillat ovat taas houkutelleet vähän lenkkeilemään. Olen tykästynyt siskolta joululahjaksi saamiini kävelysauvoihin, mutta ihan kaupungin keskustaan ei niiden kanssa kehtaa kuitenkaan lähteä suksimaan. Joten kävelen syrjäisempiä pyöräteitä, ja tyhjennän päätäni :)</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Lenkille lähtö tulee aina ex tempore -ajatuksella. Vastaan huonosti rytmitettyyn elämään, kaikki tehdään muutenkin aina fiilispohjalla. Hyvät sukat, lenkkarit, jotkut mitkäsattuu shortsit jalkaan, ja päälle t-paita tai toppi, joka on jo valmiiksi vähän 'likainen' että voi sitten hikisenä heittää suoraan pesukoneeseen. Tukka ponihännälle ja menoksi.</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Viime aikojen superhelteet ovat vähentäneet "liikennettä" kävelyreitilläni, tosin rullaluistelijoita näkyy aina ja pyöräilijöitä myös. Mutta silti, joka lenkillä löytyy muutama pareittain kulkeva naislenkkeilijä, joka on oikein pyntännyt itsensä lenkkiä varten. En voi ymmärtää miksi lenkille pitää laittaa hieno hiuskampaus ja paksu pakkelikerros (merkkiurheiluvaatteet ovat TIETYSTI välttämättömät) puhumattakaan siitä hajuvesipilvestä jonka läpi tällaiset pariskunnat joutuu aina ohittamaan. Varsinkin tuo tuoksupilvi ärsyttää minua, kun lenkkini ovat 75%:sti tarkoitettu ulkoiluun ja raittiin ilman naukkailuun. Mitä ihmettä, kenet he uskovat tapaavansa tuolla lentokentän ja sairaalan takana kulkevalla SYRJÄISELLÄ pyörätiellä? Knight in shining armour?</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Vai olenko minä sittenkin se outo? Silloin tällöin tunnen alemmuuden tunnetta "harmaavarpuruudestani", siitä etten oikeastaan koskaan pukeudu tai kiinnitä sen enempää huomiota ulkonäkööni. Tänä päivänä kuitenkin pitäisi vissiin vähän...? Ulkonäkö tuntuu olevan iso asia, mutta miten iso se onkaan? Isompi kuin käytännön järki? Vai onko sellaistakaan enää lainkaan?</span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-75307352561371732132010-01-01T15:39:00.002+02:002010-01-01T15:54:57.885+02:00Uudenvuoden lupauksia<span style="font-family:arial;">Pitäisikö niitä tehdä? Itseni tuntien en kuitenkaan muista kovin kauaa mitään periaatepäätöksiä...</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Noh, koska en hyvistä neuvoista ole ennenkään osannut ottaa vaaria, olen paria lupausta miettinyt tässä loppuvuonna.</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Ensimmäinen on että keskityn vain omiin murheisiini. Miksi sitä aina tuleekin auttamisenhalu, vaikka asia ei minulle sen enempää kuuluisikaan. Eli ei siis pahassa ole tätä lupausta tehty vaan hyvässä. Loppuvuodesta tuli jossain vaiheessa sellainen olo, että avuntarjoukseni tulkittiin tungetteluksi, ja silloin mietin että yksi sivallus sormille riittää, tämä on ihan itseaiheutettua...</span><br /><span style="font-family:Arial;">Lupaus joka ei tule pitämään, itseni tuntien. Mutta kun edes muistaisin silloin tällöin varoa, itseni vuoksi...</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Toinen lupaus liittyy myös loppuvuoden tapahtumiin. Ja tämä on päälupaukseni, ja tästä koitan pitää kiinni: </span><br /><span style="font-family:Arial;">Opettelen erottelemaan jyvät akanoista.</span><br /><span style="font-family:Arial;">Miksi tuhlata energiaa akanoihin, kun sen voi ohjata paljon parempaan, sen arvoiseen. Mutta vaikeus onkin juuri siinä että oppii erottamaan sen energian arvoisen kohteen, siitä johon kaikki on vaan tuhlausta. Ei helppo tehtävä, ehkä yksi elämän missioista?</span><br /><span style="font-family:Arial;">MISTÄ tuntee jyvän, kultajyvän, huomion arvoisen, rakkaan?</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Sielu pienillä rei'illä tällä hetkellä tällaista mietin, mutta onneksi se parantuu nopeaan, arvettuu umpeen ja taas on opittu jotain.</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Vuosi 2010 tulee olemaan hieno, ihana ja opettavainen. Suruakin mahtuu, sen ennustan, ilman uudenvuoden tinaakin. Suuria mullistuksia on jo lakannut odottamasta :)</span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-91392382930905122982009-09-08T14:39:00.007+03:002009-09-08T15:16:54.403+03:00Liian paksu perhoseksi?<span style="font-family:arial;">Eräs tapahtumaketju tässä kesällä sai minut tuntemaan itseni vanhaksi ja hmm, kulahtaneeksi. Olen jämähtänyt samoihin kaavoihin jo vuosiksi, omaan "comfort-zoneeni" (TODELLA näppärä termi!). ENKÄ KUITENKAAN TUNNE ITSEÄNI VANHAKSI!!!<br /><br />Eli omia rajoja rikkomaan! Ehkä tälle kulahtamiselle voisi tehdä jotain, estää ropan rapistumisen? Tuumasta toimeen ja lenkille. Pieni kiukku motivaattorina, "näytämpäs", ja todella ihanat loppukesän illat ovat saaneet minut kävelylle melkein illasta toiseen. Siskolta joululahjaksi saadut kävelysauvat naftaliinista ja yläroppakin saa liikettä osakseen.<br /><br />Jossain vaiheessa uskaltauduin jopa ottamaan juoksuaskeleita. Olen jo vuosia haaveillut osaavani juosta, "run like the wind" niinkuin unissa (Noh, unissa kyllä oikeasti lennän). Mutta enhän minä ole mikään urheilija, en piiruakaan edes urheilullinen. HAH, siskokin nauraisi jos tietäisi... Kuitenkin, iltalenkit tuntuivat kivasti reisissä, ehkä tämä kuitenkin jossain vaikuttaa?? Kantapäät hiertyivät verille ja piti ostaa uudet lenkkarit. MINUN!! Joka yleensä on käyttänyt lenkkarit niin loppuun kuin vaan pohjat ovat kestäneet.<br /><br />Jatkoin lenkkeilyäni kuitenkin, sandaaleissa ;) Joskus hiekkatiellä parisataa metriä juosten, mutta pääasiassa kuitenkin reippaasti kävellen. Kauniita, raikkaita iltoja, pää tyhjenee juuri sopivasti. Puolesta tunnista tuntiin, ja olo on ihmeen hyvä. Siis onko ne OIKEASTI totta ne hölöpölöpuheet liikunnan tuomasta mielihyvästä?? IKINÄ ennen en ole sellaista kokenut!! ...tai siihen uskonut... Ehkä se kuitenkin tulee tuosta ajatteluajasta, jota lenkillä on yllin kyllin :) Samaa koen usein kun autoilen pitkän matkaa yksikseni, harvoin minulla radio soi, yleensä olen vaan ja ajattelen. Ja ajatusten kanssa keskustelemisesta tulee hyvä olo, tulee, ihan oikeasti!<br /><br />Mutta edellisiltana, edellisiltana päätin koittaa, että miten pitkälle jaksan lentää, eikun siis juosta! Eihän se vielä mikään lenkki ollut, mutta useita kortteleita kuitenkin, tienylityksiä, hiekkatietä ja pyörätietä. Ja kun pysähdyin, ei tainnut oikeasti loppua kuin usko itseen. Voih, miten pitkään tämä herätys mahtaa kestää? Kovasti pelkään syksyn sadeilmoja, saako sitä itsestään irti? Niin, se näytämpäs -tunne jo alkaa haihtua... pitäisi vissiin joku pyytää sohaisemaan kusiaispesää aina välillä ettei painuisi takaisin sinne mukavuusvyöhykkeelle?</span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-8544500417109891182009-06-09T07:14:00.006+03:002009-06-09T07:36:27.745+03:00Koneet vs. ihminen<span style="font-family:arial;">Onpas mennyt taas aikaa kirjoittelusta!</span><br /><span style="font-family:arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Tänään aamulla heräsin jo ennen viittä, ensimmäisen kerran itse asiassa neljältä, ja sitten kun kello näytti 4.44 päätin lopettaa sängyssä pyörimisen ja ottaa kaiken irti aikaisesta aamusta. Imuri kouraan ja menoksi, ah tätä omakotitaloasumisen onnea! Uusi Dysonini ei ole minua täysin vakuuttanut. Ehkä se toimii parketti- ja laminaattikodeissa, mutta näillä muovimatoilla se ei todellakaan ole täydellinen. Ihan yhtä lailla ököplussan muruset juoksevat suuttimen edellä ja niitä saa "metsästää"...Tässä kohtaa silti sanon että kone on ihmistä parempi, harjalla ja rikkalapiolla ei loppua tulisi koskaan. Ja toisaalta, niin täydellistä imuria ei ole tehtykään, että imuroimisesta nauttisin :)</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Pesukoneen pistin myös päälle jo viideltä aamuyöstä, punaisia ja vaaleanpunaisia paitoja ja yöhousuja ja alusvaatteita, joku ruskeakin t-paita pääsi mukaan pyörimään. Punainen ja vaaleanpunainen ovatkin alkaneet vallata tilaa vaatekaapissani! Yhä pääväri on ruskea, mutta mustaa ja sinistä sieltä saa hakemalla hakea. Mitä se mahtaa kertoa alan asiantuntijoille? Toivottavasti että olen onnellinen! :)</span><br /><span style="font-family:Arial;">Mutta, tämänkin koneen kohdalla on myönnettävä koneen ylivoimaisuus, vaikka muuten kaikki pyykkiin liittyvä onkin lempikotitöitäni.</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Otsikon aiheutti uusi tiskikoneeni. Elämäni ensimmäinen. Minulla on ollut se noin kuukauden päivät, ja tänä aamuna se kävi neljättä kertaa. Enkä ole lainkaan vakuuttunut sen ylivertaisuudesta ihmiseen verrattuna! Jälleen osa tiskeistä oli likaisia, VAIKKA olen koittanut huuhdella astiat ennen kuin laitan ne pesukoneeseen. Muuten, mitä järkeä on laittaa astia vielä koneeseen, jos sitä joutuu oikein harjalla putsailemaan jo ennen koneeseen laittoa? Ja kun ohjelma on käynyt loppuun, huuhtelen lähes kaikki astiat vielä ennen kaappiin laittamista, minusta niissä on outo, niljakas pinta? Muutenkin minulla on paljon astioita joita en edes laita koneeseen, kissojen vesikupit, oma kultakoristeinen kahvikuppini, puiset paistolastat, wokkipannu... Kissojen muoviset ruokakupit laitan koneeseen, kun konetta lataan, mutta siinä välissä pesen niitä kyllä ihan vedellä ja fairyllä.</span><br /><span style="font-family:Arial;">Eli tämä on se kone, jonka tarpeellisuudesta en ole lainkaan vakuuttunut!</span><br /><span style="font-family:Arial;">(silitysrauta on tosin toinen, jos sitä ei olisi keksitty, saisivat kaikki ihmiset rauhassa kulkea ryppyisissä vaatteissa ilman huonoa omaatuntoa. Itse en moisesta jaksa välittää...)</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Ja vielä, vaikka heräsin ennen viittä, näyttää että myöhästyn silti töistä! ...olenhan sanonut että viime tippa ja miinus minuutit sopivat minulle paremmin kuin runsas valmisteluaika :)</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-82325382409006836732009-01-16T09:47:00.003+02:002009-01-16T09:55:45.370+02:00Nimiriihi, taas<span style="font-family:arial;">Aikaa on kulunut edellisestä kirjoittelusta, Facebook on niin paljon nopeampi käyttää ;-)</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Aura sai 9.12. kuusi pentua, kolme ruskeaa tyttöä, yhden suklaan pojan, yhden punaisen pojan ja yhden lilakilpikonna tytön. Ja niille tässä on pähkäilty nimiä (miten niin joskus pähkäilisin jotain :D ).</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Lilakonnasta tulee Kretuliini, mutta siihen se toinen sana on vielä keksimättä. Kretuliini Kielo, Kretuliini Kukka, Kukka Kretuliini... Yhdestä ruskeasta tytöstä voisi tulla Kreisi Kelli. Suklaa poika on jotain Kakofinia, sillä on ihan äitinsä omituinen ja kuuluva ääni. Kaunis Kakofonia, Kaapo Kakofonia...</span><br /><span style="font-family:Arial;">Apua, tää on oikeesti paljon vaikeempaa kuin vaikuttaa, mutta silti niin hauskaa!</span><br /><span style="font-family:Arial;">Kompromissi, Kuningas, Kreivi, Katapultti, Keikari... Pikkutyttöä piloillani olen kutsunut Kevyt Kottarainen -nimellä :)</span><br /><span style="font-family:Arial;">Kirjava, korea, komea, kallis - Kummitus, Konstaapeli, Kersantti...</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Punainen poika on iso, rauhallinen ja hyvä syömään: Kokki Kolmonen?</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Sitä Kauraojaa en oikeasti ajatellut sitten kumminkaan ;-)</span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-22859552402137861182008-10-29T07:54:00.002+02:002008-10-29T07:56:48.606+02:00Vuosipäivä<span style="font-family:arial;">Tänään siitä on vuosi, ja vieläkin kaipaan. </span><br /><span style="font-family:arial;"></span><br /><span style="font-family:arial;">Ehkä olen kuin pöllö-Bill eilisessä ohjelmassa. Tosin nukahdin kesken (senkin) ohjelman eli en tiedä miten hänen rakkaansa kävi.</span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-809307474341293292008-10-09T10:54:00.002+03:002008-10-09T10:59:04.990+03:00Syksy<span style="font-family:arial;">En pidä syksystä. Se on se talven uhka. Kylmää, pimeää, sateista. En osaa nauttia edes niistä kauniista, aurinkoisista syyspäivistä. Kuitenkin on kylmää ja vaatteita tarvitaan monta kerrosta.</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Syksyllä aina alkaa ahdistaa. En halua tätä ja tätä, haluaisin jotain muuta. Pois täältä, lämpimään. Tai edes kotiin, takkatulen loimuavaan lämpöön. Talviunille kolmeksi kuukaudeksi?</span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-22129546820686115652008-09-18T21:00:00.002+03:002008-09-18T21:07:08.124+03:00Kaverit<span style="font-family:arial;">Idolsissa 17-vuotias tyttö hehkutti miten kaverit on perhe ja ne tukee ja kannustaa.</span><br /><span style="font-family:Arial;">Aloin miettiä omaa nuoruutta (kyllä, olen jo niin vanha). 18-vuotiaana, ensimmäisessä omassa kodissa. Kaverit osti porukassa mulle mikroaaltouunin joululahjaksi. Yhä se muuten palvelee tuossa 15-vuotiaana...</span><br /><span style="font-family:Arial;">Ihan käsittämätön, Leena siinä oli varmaan puuhanaisena. Mikro oli kannettu keittiön pöydälle kun olin töissä. Istuin ja itkin. Se oli sitä nuoruutta. Meitä oli iso porukka, osan kanssa oltiin tiiviimmin kavereita, osan kanssa kuuluttiin vaan samaan porukkaan.</span><br /><span style="font-family:Arial;">Nyt niitä porukoita on löytynyt facebookista, ja niitten kanssa onkin ihan kiva löytää jälleen yhteys. En mä koulukavereita niinkään kaipaa, kuin niitä Kavereita. Vieläkin tuntee jonkinlaista "lämpöä" kun tulee viesti joltakulta nuoruuden läheisistä.</span><br /><span style="font-family:Arial;">Ne oli rankkoja aikoja, mutta rakkaita. Elämässä tapahtui.</span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-10691900042547959862008-09-04T19:01:00.003+03:002008-09-04T19:14:03.389+03:00Kissatohinaa<span style="font-family:arial;">Joskus tulee itsekin ihmeteltyä miten paljon tämä harrastus minua hallitsee. Tällä hetkellä on yhdistystoiminnan kautta Ruotsin matkan järjestelyt ja ilmoittautumisten vastaanotto ja säätäminen SEKÄ Lemmikkimessujen järjestelyt ja ilmoittautumisten vastaanottaminen toisilta yhdistyksiltä. Ja lehteenkin pitäisi jokunen kuva ja pieni tekstinpätkä saada lähetettyä.</span><br /><span style="font-family:arial;"></span><br /><span style="font-family:arial;">Maanantaina käytiin eläinlääkärissä Vammalassa, Keikka ja Mata saivat rokotukset ja Nupusta otettiin rabiesvasta-ainetesti, jospa se pääsisi Tukholmaan mukaan. </span><br /><span style="font-family:arial;"></span><br /><span style="font-family:arial;">Aliisa ja Tuomas ovat häämatkallaan ja kahdeksan päivän ajan käyn heidän kissakatrastaan huoltamassa. Hassua muuten, että ei kissat ruokaa huomioi kun menen sitä lautasille lappaamaan. Ehei, se on seuraa ja leikkiä, sitä kaivataan!</span><br /><span style="font-family:arial;"></span><br /><span style="font-family:arial;">Lauantaina on Seinäjoella kansainvälinen kissanäyttely, ja sitä varten haettiin eilen Ukko Vaasasta Poriin, jotta pääsee mukaan siitosurosluokkaan kisaamaan. Eli parin päivän ajan hoidan myös yhtä kissaa tuolla saunalla...</span><br /><span style="font-family:arial;"></span><br /><span style="font-family:arial;">Onneksi näyttelyyn ei ole täältä kotoa lähdössä ketään, ei tarvitse miettiä pesua! Mutta pakkaamista ja viemisiä, niitä täytyisi miettiä. Mantaakin olisi ollut kiva käydä katsomassa jo ennen näyttelyä, mutta aika ei taida riittää.</span><br /><span style="font-family:arial;"></span><br /><span style="font-family:arial;">Samoin miettiä pitäisi yritystäkin, yksi lavallinen almoa odottaa kuistilla purkamista, ja Jennille pitäisi kipaista Zooplussan tilauksesta hänen kisujensa ruuat. Tänään ehdin sentään päivällä hakemaan tulostimeen värikasetit, jotta saan Krissen pentuilmotuksen tulostettua Seinäjoelle...</span><br /><span style="font-family:arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Tekemistä riittää, mutta ei kai sitä tekisi jos ei tykkäisi. Jaa niin mitä tulee telkkarista, emmää vaan tiedä...</span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-70364727536284034532008-07-28T11:08:00.005+03:002008-12-10T00:52:31.404+02:0028.7.<span style="font-family:arial;">Ellin syntymäpäivä.</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Kyllähän niitä on juhlittukin, kymppiveet oli isot bileet ja iso oli tarkoitus juhlia 15-vuotisbileitäkin. Kenties niitä vielä juhlitaankin. Paljon on Ellistä saatu juhlan aiheita.</span><br /><br /><div><br /></div><div><br /></div><p><span style="font-family:Arial;"></span></p><p><a href="http://4.bp.blogspot.com/_RmW6YCoc64o/SI2AIfrTR3I/AAAAAAAAAFM/_ynAsFgsYR0/s1600-h/IMG_1799.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5227975625877440370" style="CURSOR: hand" alt="" src="http://4.bp.blogspot.com/_RmW6YCoc64o/SI2AIfrTR3I/AAAAAAAAAFM/_ynAsFgsYR0/s320/IMG_1799.jpg" border="0" /></a></p><p><a href="http://2.bp.blogspot.com/_RmW6YCoc64o/SI1_1PIe9eI/AAAAAAAAAFE/wwWFlYWd1mA/s1600-h/safkaa1.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5227975295018923490" style="CURSOR: hand" alt="" src="http://2.bp.blogspot.com/_RmW6YCoc64o/SI1_1PIe9eI/AAAAAAAAAFE/wwWFlYWd1mA/s320/safkaa1.jpg" border="0" /></a></p><p><a href="http://4.bp.blogspot.com/_RmW6YCoc64o/SI2Ao8i5zwI/AAAAAAAAAFU/idRIgy6t_C4/s1600-h/IMG_1801.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5227976183382658818" style="CURSOR: hand" alt="" src="http://4.bp.blogspot.com/_RmW6YCoc64o/SI2Ao8i5zwI/AAAAAAAAAFU/idRIgy6t_C4/s320/IMG_1801.jpg" border="0" /></a></p><div><a href="http://3.bp.blogspot.com/_RmW6YCoc64o/SI2AzAxXROI/AAAAAAAAAFc/Ds7JRLO2ZG4/s1600-h/IMG_1804.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5227976356315743458" style="CURSOR: hand" alt="" src="http://3.bp.blogspot.com/_RmW6YCoc64o/SI2AzAxXROI/AAAAAAAAAFc/Ds7JRLO2ZG4/s320/IMG_1804.jpg" border="0" /></a></div>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-83651321625404703642008-07-11T13:04:00.002+03:002008-07-11T13:15:57.719+03:00Ei todellakaan hiljaiseloa<span style="font-family:arial;">Vaikka blogi onkin jäänyt hiljaiseksi, ei meillä ole eletty hiljaiseloa!</span><br /><span style="font-family:Arial;">Pennut veivät touko-kesäkuun vaihteen mennessään, ruokailuineen, siivouksineen, rokotusreissuineen, paperitöineen, luovutuksineen, leikkimisineen, riehumisineen... Juhannusta edeltävänä viikonloppuna vein viimeisen Jyväskylään, ja juhannuksena vain istuin kotona ja nautin tekemättömyydestä!</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Juhannusta seuraavana viikonloppuna aloitin kesälomani ensimmäisen pätkän, ja lähdin Jaanan kanssa kohti Kuopiota ja Siilinjärven kissanäyttelyä. Perjantai-illalla olo oli yksinäinen, mutta ehkä sekin on ihan tervettä, hetkeen en ole sitä tunnetta kokenutkaan... Näyttelyt menivät ihan poskelleen, Molla halusi pomottaa edes jotakuta, kun Nuppu on meillä ottamassa laumaa hanskaansa, ja Mollan nyrkin alle jäi tuomari-parka. Menestys oli sen mukainen...</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Kotiuduttua päivät kuluivat siivillä, ja torstaina oli jo aika perinteisen kesäretken. Tänä vuonna kyydissä olivatkin Hertan omistajat Aija, Aleksi ja Samppa 4-vee. Yllättävän hyvin reilu 500 kilometrin matka kuitenkin sujui! Vaasassa pistäydyimme katsomassa ylitsevuotavaa Ukkoa, jolle vein lahjaksi kokoa suuremmat valjaat...</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Oulu oli jälleen yhtä ihana ja rentouttava kuin aina. Tosin ihanuus ei liity läheskään niin paljon itse kaupunkiin kuin se liittyy emäntäämme Ullaan. Alkaa olla ihan hyväksikäyttäjä olo, kun Ullan luo tulee aina kuin kotiinsa, eikä siten osaa käyttäytyäkään kuin vieras. Kiitosta on niin vaikea osoittaa tarpeeksi isosti, Ulla KIITOS!!</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Kempeleen näyttely sujui yhtä mukavasti kuin aina, ystäviä oli taas paikalla yllinkyllin. Ensimmäinen kasvattaja-luokkakin tänä vuonna sujui ihan mallikkaasti, pisteet olivat jotain 104,66666 tms.</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Kotiin tultiin maanantai-illalla myöhään, ja nyt onkin laiskoteltu kesälomaa, joka loppuu heti ensi viikolla. Kuistin katto sentään sai uuden kerroksen, jospa sade nyt pysyisi ulkona.</span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-11500456354357427442008-05-05T11:09:00.003+03:002008-05-05T11:18:09.686+03:00Kissanristiäiset<span style="font-family:arial;">Lauantai 3.5. oli iloinen päivä! Kissanristiäiset onnistuivat täydellisesti, ilma oli upea, ystävät vielä upeampia. Rakkaat, te olette parhaita! En tiedä kenestä aloittaisin kiittelyn, tapahtuma onnistui niin monen, teidän jokaisen, ansiosta. Jokainen laittoi kortensa kekoon, teki, toi, järjesti mitä pyysin. Lehti sai mitä pyysikin, näytelmän kaikki osat olivat paikallaan, täydellisesti! Koko sunnuntain olin iloisella ja tyytyväisellä tuulella, tapahtuma onnistui kaikin puolin nappiin! KIITOS!!!</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><br /><span style="font-family:Arial;">Niin ne nimet:</span><br /><span style="font-family:Arial;">Ninelli's I catch fireflies</span><br /><span style="font-family:Arial;">Ninelli's I colour rainbows</span><br /><span style="font-family:Arial;">Ninelli's I am Mommy's muse</span><br /><span style="font-family:Arial;">Ninelli's I fly high</span><br /><span style="font-family:Arial;">Ninelli's Jippi-a-Jee</span><br /><span style="font-family:Arial;">Ninelli's Jabadaba-JUU</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">(Mielelläni ottaisin vastaan kuvia, joita nappailitte lauantaina. Laitetaan kotisivuillekin juttu miten 'pölöjä' ja hassuja ollaan.)</span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-24775701127736793002008-04-23T09:22:00.003+03:002008-04-23T09:36:58.805+03:00Nimet, taas<span style="font-family:arial;">Tällä kertaa en pyydä enää apuja, nimet alkavat hahmottua. Pari on vielä prosessoinnissa kirjoitusasun suhteen, mutta perittaatteessa kaikki on nyt 'keksitty'. <strong>Chase</strong> vai <strong>catch</strong> flies, se vähän vielä mietityttää. Chase voisi olla enemmän butterflies ja tyttönimi, catch ehkä niitä fireflies kun kyseessä on vielä poikakin (olenko sekoamassa kun mietintä on tämän tasoista, vai vaan tosi paatunut perinteisiin sukupuolirooleihin? No toisaalta, burma on mielestäni voimakkaan 'perinteinen' sukupuolieroissaan, tytöt on sirpakoita nirppanokkia ja pojat rauhallisempia putkiaivoja.).</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Niin, kissanristiäisetkin sovittiin järjestettäväksi taas, "yleisön pyynnöstä". Ehkä nyt mielikuvitus taas riittää niiden suunnitteluun, kun nuo nimet ovat valmiit. Final-kutsutkin pitäisi kenties lähettää... Mutta jos nyt ihan ensiksi täyttäisi nuo rekisteröintipaperit, jotta tämä nimijahkailu loppuisi!</span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-42195775775280446752008-04-21T06:52:00.003+03:002008-04-23T09:36:39.130+03:00Maanantaiaamu<span style="font-family:arial;">Kun maanantaiaamuna ei muista vakkariasiakkaiden nimiä ulkoa, on ollut hyvä viikonloppu.</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Rentouduttua tuli ja kivaa oli. Monta asiaa lähti etenemään oikeita raiteita.</span><br /><span style="font-family:Arial;">Jos jotain, on minulla mahtavia kasvattien omistajia, viikonloppuna tapasin heistä <span style="font-size:78%;">(pe 1, la 2,3,4)</span> neljä ja puhelimessa juttelin vielä kahden kanssa. Mahtavia ihmisiä, iloisia, avoimia, MUKAVIA! Ystäviä toisin sanoen siis.</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Pennuille on nyt kaikille alustavasti kodit tiedossa. Jos vielä Orvokki löytäisi sen asunnon, niin Cekustin antaisin sinne ilolla Ainon kaveriksi. (Akusti on ainut jolla on oikea kutsumanimi, ja jonka erotan kolmikosta. Kunnes kaksi muuta poikaa muuttuvat 'oman näköisikseen' ovat ne leikillisesti Bekusti ja Cekusti) Mantaa kävi eilen perhe katsomassa, ja sijoitussopimuksesta neuvotellaan. Koko perhe vaikutti niin "eläinväeltä", että jäi erinomaisen kiva fiilis. Ehkä minulla ei edelleenkään ole sinistä kissaa kotona...</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Maanantaiaamuna pitää palata arkeen. Nimet pitäisi keksiä ja Lotan tilanne huolestuttaa, mutta muuta ei voi tehdä kuin odottaa. Seuraavaa kivaa viikonloppua odotellessa rauhallista työviikonalkua kaikille!</span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-64496324887915359112008-04-13T13:08:00.007+03:002008-04-23T09:34:57.604+03:00Nimet...<span style="font-family:arial;">Vielä vähän hienosäätöä?</span><br /><span style="font-family:arial;">Yksi creme poika muuttaa Ulvilaan, ja tuleva omistaja ehdotti nimeksi jotain kirjoittamiseen liittyvää. I write stories suoraan on jotenkin "kissaton", jotain mielikuvituksellisempaa saisi olla.</span><br /><span style="font-family:arial;">Ninelli's I tell tales? I tell stories? </span><br /><span style="font-family:arial;"></span><br /><span style="font-family:arial;">Onko Ninelli's I flyhighinthesky liian sekava? Tarpeeksi sekava? ;-)</span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-648284354345677392008-04-06T12:32:00.004+03:002008-04-23T09:36:05.229+03:00Nimiriihi jatkuu<span style="font-family:arial;">Pähkäilen (yllätys!).</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Jospa Jiit olisivatkin vaan ne Jippiajee ja Jabadabaduu (vai Jabadabajuu?)?? Häh?</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Iitkin alkavat hahmottua, nyt on "kasassa"</span><br /><span style="font-family:Arial;">I chase fireflies</span><br /><span style="font-family:Arial;">I colour rainbows</span><br /><span style="font-family:Arial;">I climb mountains, ehkä</span><br /><span style="font-family:Arial;">I can boogie, ehkä</span><br /><span style="font-family:Arial;">mutta mikä tuolle tytölle nimeksi? Jotain taivasta, kuuta, pilviä tms?</span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-35024835929502348682008-04-04T15:25:00.003+03:002008-04-04T15:49:09.877+03:00Tatuointi vai ei tatuointia<span style="font-family:arial;">Niih, nimiä pitäisi keksiä, tehdä veroilmoitusta, siivota, käydä kaupassa hakemassa pennuille silakkafilettä ja aloittaa ruokarumba... niin tämä surffailee netissä ja suunnittelee jälleen kerran tatuointia.</span><br /><span style="font-family:Arial;">Lääkärissä kävin ja sain antibioottikuurin poskiontelontulehdukseen ja neljän päivän sairasloman. Eli pitäisi levätä. Hyvä syy jättää veroilmoitus (jättöpäivä 3.4.) vieläkin tekemättä (soitin kyllä ja sain lisäaikaa maanantaihin). Olo ei todellakaan ole hyvä, on joko vilu tai vaihtoehtoisesti hiki. Päätä särkee ja räkä tulvii.</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Mutta siis sitä tatuointia mietin. Olen pitkään miettinyt, yli kymmenen vuotta jo. Kakarana jo luin jonkun kirjan, nimi oli jotain tyyliin 'liian kaunis perhoseksi', ellen sekoita kirjoja, luin nimittäin kaikki nuorisokirjat Rauman kirjastosta, mutta joka tapauksessa kirjassa jollakulla oli tatuoitu perhonen. Silloin halusin itselleni kaunistukseksi perhosen. Aikaa meni, ja kissat tulivat kuvioon, jäädäkseen. Kissatatuointia olen miettinyt aina silloin tällöin, mutta aina se on tyssännyt kuvan valintaan. Eikä paikkakaan tatuoinnille ole selvä.</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Päätin jo että kolmekymppissynttäreillä joko otan tatuoinnin tai hyppään tandem-hypyn. Molemmat jäivät tekemättä. (Oltiin muuten Lauri Tähkän keikalla, enkä tykännyt edes silloin) Sisko on "kunnostautunut" tässä asiassa, otti ensimmäisen, tyylitellyn kissan, selkäänsä jo nuorena. Viime vuonna loppukesästä juttelin Elinalle että olen päättänyt ottaa tatuoinnin jos ja kun Ellistä joudun eroamaan. Karmea ajatus, mutta tuo hetki tuli paljon ajattelemaani aikaisemmin. Sen jälkeen Elina muistutti lupauksesta, ja ajatus oli jouluksi ottaa tatuoinnit yhdessä. Elina hakikin, jo kolmantensa, mutta minulta yhä uupuu.</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Ellin kuva, se on selvä. Niistä studiokuvista, varmaankin se edestä otettu kuva jossa Elli kävelee 'luo'. Toisaalta haluaisin että tatuoinnissa näkyisi lempeä Elli, minun Ellini, ja kyseisessä kuvassa Ellin ilme on burmamaisen julkea.</span><span style="font-family:Arial;"> Se mikä eniten epäilyttää, on etten ole välittänyt oikeastaan yhdestäkään tatuoinnista joka on tehty tarkasti valokuvasta - ne näyttävät jotenkin vääristyneiltä kaikki. Toinen ongelma on paikka mihin tatuointi laitettaisiin: jalkoihin en halua mitään, en pidä jaloistani. Selkä on liian "pois" haluan nähdä Ellin itse. Rinta on liian "näkyvä" (?) vaikea peittää tarpeen tullen. Eli jäljelle taitavat jäädä vain kädet, käsivarret ja olkapäät. Miksi minusta tuntuu että tatuointi olkapäässä on jotenkin miehekäs paikka? Alavatsaan voisin ottaa myös tatuoinnin, mutta onko se jotenkin "halpa" alue Ellille?</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Minulle jo suositeltiin että raumalainen tatuointipaikka on kiva ja siisti, mutta osataanko siellä tehdä kuvasta kiva tatuointi? Sellainen paikka pitäisi löytää. Kokemus kissakuvista ei olisi pahitteeksi.</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Isoin MUTTA koko asiassa on se etten koskaan ole ollut hyvä päätösten tekemisessä, nimimerkillä keittiön seinät yhä pelkillä cyprokeilla kun en osaa valita väriä, materiaalia tai muitakaan ratkaisuja seinien suhteen...</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">P.S. edelliseen kirjoitukseen - nimiriihin on yhä kesken, ehdotuksia vaan tulemaan!</span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-71448880596921349272008-03-31T10:18:00.006+03:002008-04-23T09:35:37.630+03:00Nimiriihi<span style="font-family:arial;">Kahdet nimet prosessissa, apua tarvitaan! (tuleepa samalla vähän galluppia, ketkä tätä blogia lukevat ;-) )</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Molemmille I- ja J-pennuille teema on sama "minä".</span><br /><span style="font-family:Arial;">Ii:t on vähän fantasiaa, satua:</span><br /><span style="font-family:Arial;">I chase dragons on yhden pojan nimi</span><br /><span style="font-family:Arial;">I colour rainbows voisi olla toisen pojan nimi, siitosuroksen (cremet tekee kilppareita!)</span><br /><span style="font-family:Arial;">Sitten tarvitaankin apua kahdelle muulle, tytölle ja pojalle. I catch fireflies, I climb mountains, I dive skies, I can boogie, I have a dream... Joku viittaus kuuhunkin voisi olla kiva, isän nimestä Ayungsan Moon Pagoda?</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">J-tytöt taitavat olla taas vuorostaan ranskaa, hmm. Idea nimittäin välähti että 'Je' on ranskaksi minä ja kun pennut kasvavatkin yhdessä, ehkä yhdistävä tekijä näissä nimissäkin olisi kiva.</span><br /><span style="font-family:Arial;">J'aime ja J'adore (viimeiseen taitaa tulla aksentti?) ja sitten jotain värikästä ja kivaa, kun kerran kilpparityttöjä ovat. </span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">EHDOTUKSIA, MIELIPITEITÄ, PLIIS ja KIITOS :)</span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-90826275409727038852008-03-28T21:28:00.004+02:002008-03-28T21:31:58.967+02:00Surullinen uutinen<span style="font-family:arial;">tavoitti minut tänään: Väinö on muuttanut kissojen taivaaseen.</span><br /><span style="font-family:Arial;">Eläinlääkäri oli löytänyt suuren kasvaimen vatsasta ja Väinölle ei annettu elinaikaa kuin muutamia viikkoja. Ennen suurempia kärsimyksiä Väinölle suotiin lepo.</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Vetää sanattomaksi, eihän poika ollut vielä kuin 8,5-vuotias. Ullaa ajattelen, pitkä halaus.</span><br /><span style="font-family:Arial;">Nyt Väinö on siellä, emonsa kanssa. Elli sai huollettavan itselleen, sano Väinö tervehdys minulta.</span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-45273849930243168802008-03-24T22:11:00.002+02:002008-03-24T22:19:20.933+02:00Muutosten kevät<span style="font-family:arial;">Monenlaista tapahtuu, ei suoranaisesti omassa elämässä, mutta vaikuttavina kuitenkin. Veli muuttaa Viroon, Tallinnaan Niwelcon hommiin. Kämpänhaku on kovassa etsinnässä, ensimmäinen miellyttävä meni kuulemma sivusuun sinkkuuden vuoksi, toinen kun vuokrasopimusta ei suostuttu tekemään "pimeänä". Kuun vaihteessa vissiin pitäisi olla jo muutto!</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Ja äsken soitti iskä, Elina on vuorostaan sairaalassa (mummu on viettänyt eräitäkin päiviä sairaalassa viimeisen vuoden sisällä). Elina kävi Timon kanssa juuri Porissa, tuli lauantaina ja lähti kotiin Vaasaan eilen sunnuntaina. Valitti että väsyttää ja vatsa on sekaisin, jano koko ajan. Patistimme kilvan lääkäriin, työpaikkalääkäri oli aiemmin vaan yhtynyt Elinan omaan veikkaukseen stressistä. Mutta ei ollut stressiä, vaan se toinen epäilty, eli diabetes. Nyt sen kanssa vaan täytyy päästä sinuiksi ja arvot tasapainoon. Itseä epäilyttää jotenkin tuo kasvisruokavalio, miten se onnistuu sokeritaudin kanssa? No, kyllä Elina sen(kin) järjestää.</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Oma elämä on vaan sitä samaa, onneksikin, pystyy helpommin mukautumaan näiden sisarusten elämänmuutoksiin!</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">(Flunssa yrittää päästä niskanpäälle, ja olen ollut vähän pahalla päällä. Otsaryppy pitäisi nyt saada oikenemaan...)</span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-77714611593455997782008-03-22T10:13:00.004+02:002008-03-24T22:20:30.128+02:00PENTUJA<span style="font-family:arial;">Aika on mennyt siivillä pentujen kanssa touhatessa. Pikkuhiljaa alan uskoa että nämä kuusi meillä nyt ovat ja pysyvät, eli pahimmasta ollaan päästy ohi. Auran vauvat ovat jättiläisiä (280-315g) Nupun pikkuisten kilpparityttöjen (121-134g) rinnalla. Mutta onneksi syötävää riittää, kun emot asustavat samassa pesässä ja pentujen pitää vaan kääntää päätään niin aina löytyy jostain vapaa nisä.<br /><br />Nyt pitäisi aloittaa nimien pähkäily. I-pentueen teema on jo melko pysyvästi päätetty, Ninelli's -nimilinjaan tulee pieni mutka, kun pennut eivät olekaan I.I.-nimisiä. Sininen tyttö esimerkiksi saanee isän kunniaksi nimen 'I am Daddy's girl'.<br /><br />J-nimien kerääminen on vielä Tiian hommaa, siihen yhdyn ehkä jo tämän viikonlopun jälkeen. Elina tulee nimittäin tänään katsomaan Ukon pentuja ja ajattelin "aivoriihetä" hänen kanssaan tästä ekasta satsista :)</span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-44064368906417311722008-03-12T08:53:00.003+02:002008-03-12T09:01:23.217+02:00VIHDOIN!!<p><span style="font-family:arial;">Auran pennut syntyivät lauantaiaamulla 8.3. Puhelimeen ehti juuri tulla naistenpäivätoivotus, niin Auralle juttelin ettei tarvitse tehdä pelkkiä tyttöjä päivän kunniaksi. Tunnin päästä kun kolmaskin syntyvä pentu oli creme poika, aloin katua sanojani... Mutta onneksi Aura vaan pelleili, ja teki viimeiseksi vielä sinisen tytön! </span></p><p><span style="font-family:arial;">Synnytys meni tosi hienosti, olen todella iloinen, ylpeä ja onnellinen Aurastani!<br /></span><iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.blogger.com/video.g?token=AD6v5dy9eVelNZLoxD1znQK6mqdKSISJa-8mGgWXFYDtZC5KrM7DPPkGWp0SER5Ly8CnQzJ9WVQS8_ZbXijOS5MqpQ' class='b-hbp-video b-uploaded' frameborder='0'></iframe><br /><span style="font-family:Arial;">Emo ja pennut eilen 11.3.</span></p>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-50774795946898965832008-03-05T10:16:00.004+02:002008-12-10T00:52:31.706+02:00Ei enää kauaa...<span style="font-family:arial;">Nuppu karkauspäivänä</span><br /><br /><a href="http://4.bp.blogspot.com/_RmW6YCoc64o/R85W4CKTw1I/AAAAAAAAAE8/6l7t1ibbtY8/s1600-h/nuppu290208.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5174168542548050770" style="CURSOR: hand" alt="" src="http://4.bp.blogspot.com/_RmW6YCoc64o/R85W4CKTw1I/AAAAAAAAAE8/6l7t1ibbtY8/s400/nuppu290208.jpg" border="0" /></a><br /><br /><span style="font-family:arial;">Tyttöjen painot nousee käsikädessä, tänään Aura 3995g ja Nuppu 3985g. Molempien lähtöpaino oli ~2,9-3kg.</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Auran vatsatanssia 4.3.</span><br /><br /><iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.blogger.com/video.g?token=AD6v5dy-D7kH_ZiKAa1mqaHBxXEbQo_CvAYicxb2sPlnrfh_hcIvnioVfmU5gkyoqkFjmnrsY_Z4J2nRbWPswqd-Mw' class='b-hbp-video b-uploaded' frameborder='0'></iframe>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6948708332122471778.post-35137471670676692262008-02-29T08:25:00.002+02:002008-02-29T08:29:13.508+02:00Ja taas<span style="font-family:arial;">Lotta tuli taas treffeille. Blaah. Tämä on kyllä viimeinen kerta kun Ukon kanssa ovat yhdessä, Ukosta tulee kotikonsultti viimeistään pääsiäisenä. </span><span style="font-family:Arial;">Ei sitä väkisin saa onnistumaan, mutta kun toivoo oikein lujaa, auttaakohan se.</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Igor tuotiin Suomeen pääasiallisesti Nannaa ajatellen, Ukko Lottaa. Onko tässä jonkinlainen karman laki havaittavissa...?</span><br /><span style="font-family:Arial;"></span><br /><span style="font-family:Arial;">Toivottavasti Lotta nyt on "toimivampi" sijoitusnaaras kuin Nanna. Vai ovatko ne vaan kuten omistajansa, aina myöhässä joka aikataulusta...</span>-Niina-http://www.blogger.com/profile/11193509790948600253noreply@blogger.com0